Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaan täysiaikaisten vastasyntyneiden täysimetystä tulisi jatkaa vauvan kuuden kuukauden ikään saakka ja osittaista imetystä aina vuoden ikään asti. Äidinmaito on imeväisten parasta ravintoa ja imettäminen onkin luonnollisin ja edullisin tapa syöttää vauvaa. Äidinmaidossa on D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki ravintoaineet, joita vauva tarvitsee. Äidinmaidossa on myös tartuntataudeilta ja allergioilta suojaavia vasta-aineita sekä entsyymejä ja hormoneja, jotka parantavat ravinnon hyväksikäyttöä vauvan elimistössä. Imettämisellä on todettu olevan erittäin paljon positiivisia vaikutuksia sekä lapselle, että myös äidille itselleen.
Imetetyillä vauvoilla riski sairastua autoimmuunijärjestelmän (esimerkiksi 1 tyypin diabetekseen) häiriöihin vähenee ja riski sairastua infektiosairauksiin (esimerkiksi korvatulehdukseen tai ripuliin) pienenee. Jos lapsi sairastuu, ovat tulehdukseen oireet yleensä lievempiä ja paranevat nopeammin kuin ei imetetyillä lapsilla. Äidinmaito vähentää myös riskiä lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen.
Imettäminen helpottaa ja nopeuttaa äideillä ylimääräisestä painosta eroon pääsyä ja edistää muutenkin äidin palautumista raskaudesta ja synnytyksestä. Imettäminen yleensä myös estää normaalin kuukautissyklin käynnistymisen (ei kuitenkaan ole luotettava ehkäisykeino). Näiden lisäksi imettäminen vähentää äitien riskiä sairastua myöhemmin rinta- ja munasarjasyöpään sekä osteoporoosiin vaihdevuosien jälkeen.
Täysimettämisen edellämainittujen hyötyjen lisäksi ei voi olla liikaa korostamatta imettämisen tuomaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden sekä mielihyvän tunnetta, jonka vauva ja äiti yhdessä kokevat imettämisen aikana. Imettämisen onkin todettu edistävän äitien kiintymistä omaan lapseensa ja tukevan varhaista vuorovaikutusta äidin ja lapsen välillä.
Jutun asiantuntija: Susanna Mört (Sh, TtM, Imetyskouluttaja)